kolmea siltaa kuljettiin.
Isä kulki edellä
naama pestynä vedellä,
äiti kulki perässä
tukka niskassa kerässä,
lapset kulkivat sivussa
hampaat kovassa kivussa."
Opin tämän lorun lapsena, kun äiti lainasi kirjastosta suomalaisia lastenlorukirjoja opettaakseen minulle virolaisten lorujen ("Tii-tii-tihane", "Muki on koerake" jne) lisäksi myös suomalaista kansaperinnettä. Loru jäi mieleen, mutta varsinaisen ahaa-elämyksen koin ollessani ensimmäistä kertaa Oulussa Tapanin luona kylässä. Tapani asui tuolloin solussa Toppilassa, joka on suunnilleen Oulun Jakomäki ja sijaitsee Tuiran kaupunginosan vieressä. Totta tosiaan, Tuiran puolelta kaupunkiin tullessa on tosiaan kolme, tai laskutavasta riippuen neljäkin siltaa! Naiset ja herrat, saanko esitellä: Merikosken sillat!
1. Alakanavan silta
2. Tuiranväylän silta
3. Ämmänväylän silta
4. Pokkisen silta
Näistä minä pitäisin varsinaisina siltoina kolmea ensimmäistä, koska Pokkisen silta on jokseenkin huomaamaton ja ylittää vain tosi kapean vesialueen (itseasiassa en ollut tajunnut sitä voitavan edes laskea yhdeksi Merikosken silloista, ennenkuin luin wikipediasta). Toisaalta Alakanavan silta taas on silloista uusin, joten lorussa saatetaan hyvinkin tarkoittaa juuri noita kolmea viimeistä. Nykyään ylitän Merikosken sillat bussilla työpäivisin, aamuisin Tuiran suuntaan ja takaisintullessa Tuiran puolelta kaupunkiin.
Mitä meidän kuulumisiin tulee, niin tänään olemme toipilaina molemmat. Tapani valitteli jo muutaman päivän huonoa oloa, ja eilen töissä se sitten iski minuunkin ihan muutamassa tunnissa. Lähdin töistä aiemmin, ja keskustasta tulinkin jo kotiin taksilla. Tapanin löysin sängynpohjalta, ja tunnin päästä oltiin vuorotellen oksentamassa. Tänään olo on onneksi huomattavasti parempi, vaikka edelleen heikohko. Päätettiin Tapanin saaneen taudin viime viikonlopun synttärireissulla, jossa tuli oltua useamman päiväkoti- ja kouluikäisen lapsen seurassa. Vaikka kakaroilla ei tautia olisi ollutkaan, ei minun ja Tapanin vastustuskyky päiväkotitauteja vastaan taida olla enää parhaimmillaan, varsinkin kun Tapani otti vielä kissa-allergian aiheuttamaan hengenahdistukseen vastustuskykyä lievästi heikentävää kortisonia.
Moi,äiti täällä!
VastaaPoistaEttei unohtuisi,ja jos joskus haluat omille lapsillesi eestiksi loruilla,niin mulla oli se lorulaulu vähän pitempi,eli
Tii-tii tihane,
vaa-vaa varblane,
piiri-pääri pääsukene,
liiri-lõõri lõokene!
sitten vasta jatkui sillä hyppimisellä.
Vai loruillaanko enää lapsille?
On dvd-t ja kaikki hienoudet!
Äiti