Kuva: Wikimedia Commons
"Stendhalin syndrooma epävirallinen diagnoosi oireyhtymälle, joka aiheutuu voimakkaasta taide-elämyksestä Firenzessä. Sen oireisiin kuuluu pahoinvointia, sydämentykytystä ja sekavuutta. Oireyhtymä on saanut nimensä ranskalaisen kirjailijan Stendhalin mukaan, joka kuvasi kokemusta teoksessaan Rome, Naples et Florence.
Oireyhtymän liitti Stendhaliin italialainen psykiatri Graziella Magherini, joka vastaanotollaan tapasi tuon tuosta siitä kärsiviä potilaita, erityisesti ulkomaisia matkailijoita." - http://fi.wikipedia.org/wiki/Stendhalin_syndrooma
Muhun on iskenyt kevään ja kesän aikana ajoittain Oulu-ahdistus ja matkakuume, ei niinkään siksi etten pitäisi Oulusta, vaan siksi että katselen facebookista, miten CEMS-kaverit risteilee ympäri Eurooppaa sillä aikaa kun minä kökötän pohjoispohjanmaalaisessa pikkukaupungissa. Tilanne on myös se, että minulla ei toistaiseksi ole tietoa seuraavasta työpaikasta, vaikka tämänhetkinen työni loppuu piakkoin. Tarkoituksena on sen jälkeen VIHDOIN tehdä gradu valmiiksi ja ryhtyä metsästämään töitä - jota en ole kyllä vielä edes kunnolla aloittanut, kun kesällä on rekrytointirintamalla joka tapauksessa hiljaista. Tämä siis tarkoittaa, että minulla olisi kerrankin aikaa matkustaa, ja säästöjäkin löytyy jonkin verran. Kun vielä tajusin, että Air Baltic lentää Oulusta Riian kautta aika moneen kohteeseen Euroopassa kohtuuhinnalla, alkoi ajatus lomasta houkuttaa enemmän ja enemmän.
Tapani oli tietysti mielellään lähdössä mukaan, kunhan minä vain järjestäisin kaiken (niinkuin aina järjestänkin) ja tällaisia historiafriikkejä kun olemme, valikoitui viikon loman kohteeksi Firenze. Vietämme myös muutaman päivän Milanossa, koska lentomme saapuu ja lähtee sieltä. Samalla on myös hyvä käydä päivittämässä kuulumiset vaikkapa yhteisellä illallisella Milanossa asuvien CEMS-kavereiden kanssa - ainakin Wienistä tuttu Stefania on alustavasti lupautunut illallisseuraksi. Menolento lähtee Oulusta Milanoon keskiviikkona 4.8. aamulla ennen seitsemää, olemme Milanossa iltapäivällä ja siirrymme illalla junalla Firenzeen. Maanantaina palaamme Milanoon, jossa vietämme pari päivää. Takaisin Oulussa olemme keskiviikkona 11.8. yhdentoista aikoihin illalla.
Firenzessä pitää tietenkin nähdä ainakin kuuluisa Uffizi-galleria (mm. Botticellin Venuksen syntymä) ja se aito ja oikea Michelangelon Daavid-patsas. Paikkahan on muutenkin käytännössä yhtä suurta ulkoilmamuseota! Tapani on myös innoissaan, koska on lähiaikoina pelannut 1400-luvun Firenzeen osittain sijoittuvaa Assassin's Creed kakkosta...
Kuultuaan Stendhalin syndroomasta Tapani muisteli kuulleensa myös Jerusalem-syndroomasta ja kehitteli samantien myös Oulu-syndrooman, joka aiheutuu Oululle tyypillisestä susirumien ja kauniiden rakennusten sijoittelusta rinnakkain: ahdistaa, perhe on kaukana, ilma haisee ja kaikkialle on pitkä matka. Muita oireita ovat pakottava halu pyöräillä joka paikkaan, luonnottoman hyväksyvä suhtautuminen Koskilinjojen kertalipun hintaan (3e!) sekä osaan potilaista iskevä käsittämätön mielihalu lähteä Lappiin vaeltamaan. Onneksi olemme toistaiseksi säästyneeet kahdelta viimeiseltä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti